Dynamite with a lazer beam
Guaranteed to blow your mind
- anytime"
Paha olo vähenee hetki hetkeltä, ja alan katsoa asioita optimistisemmassa valossa. Enää jätetyksi tuleminen ei ole hiljalleen tappamassa minua, vaan nautin elämästä sinkkuna niin kuin siitä nyt voi nauttia: hyvien ystävien seuraa, omia juttuja.. Kaikkea mahdollista. Olen jopa alkanut ajatella ulkonäköäni: toivon pääseväni ostoksille todistustenjaon jälkeen. Kesävaatteita etsimään hyvinkin: pitsiä, pellavaa, värejä!
And the paperJa muutenkin olen pirteämpi: ystäväpoikani osoittaa välittämistä. Eilen tuli ensimmäinen puhelinsoitto häneltä ikinä, harmi vain, etten huomannut siihen vastata. Ja illalla hän pyysi minua messengeriin. Mitenköhän tämäkin nyt sukeutuu? Jään kiinnostuneena odottelemaan..
On it was my name
With the question
Do you feel the same ?
Do you feel the same ?
Tänään on kappelissa siunaus meille ala-asteen jättäville oppilaille. En ajatellut osallistuvani, minä ja ystäväpoikani olemme kumpikin "jumalattomia" (hah) ihmisiä, joten istumme perseet penkissä, kunnes opettajamme katse polttaa reiät selkiimme. Onneksi siunaus onkin vapaaehtoinen! Meillähän on omakin uskontomme, jota saarnata..
Hoo, ei kummempia. Olen kummallisen tyhjä. Ehkä jotakin hienoa on vielä tänään edessä. Ajattelin mennä tänään aikaisin nukkumaan, ettei ahdistus iske taas edellisiäkin kauheampana.. Väsymys on optimistisuuteni pahin vihollinen.
Kommentit